Ihmisen psyykkinen terveys ja turvallisuuden tunne ovat läheisesti yhteydessä hänen tunneälykkyyteensä. Tunneälykkyys on kaiken inhimillisen käyttäytymisen, ihmisten kokemusten ja muistikuvien, asenteiden ja uskomusten, arvojen ja tunteiden, käsitysten muista ja itsestään, itsetunnon ja hyvinvoinnin perusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että se on kykyä olla onnellinen ja jakaa tämä tunne muiden kanssa. Tunneälykkyyden kehittymisessä ovat vanhemmat tärkeässä roolissa Myös esimerkiksi päiväkoti ja koulu vaikuttavat, sekä koko yhteiskunta, jossa elämme. Opiskelijoiden tunneälykkyyden kehittämiseksi oppilaitosten on toimittava yhteisöinä. Valitettavasti käytännön kokemukset joskus osoittavat, että koulujen ja vanhempien/lasten väliset suhteet eivät aina perustu keskinäiseen kunnioitukseen. Keskitytään enemmän etsimään todisteita siitä, mitä on tehty väärin ja kuka teki sen väärin, sen sijaan että etsittäisiin tehokkaita ratkaisuja ongelmaan. Toisaalta opetusyhteisö kokee olevansa puun ja kuoren välissä eikä aina ole varma, miten lähestyä lasta (puhumattakaan vanhempien lähestymisestä) tai miten puhua asiasta.
Tutkimukset osoittavat, että osa opettajista kokee itsetunnon haasteita, puutteellista stressin- ja konfliktinratkaisukykyä sekä puutteita yhteistyötaidoissa. Jos opettajilla itsellään ei ole tunneälykkyyttä, he eivät pysty opettamaan sitä oppijoille. Tunneälykkyyden opettaminen auttaa erityisesti palauttamaan itsetuntoa ja itsekunnioitusta, mahdollistaa opettajien ja opiskelijoiden sosiaalisten ja tunneperäisten taitojen kehittymisen, parantaa oppimistuloksia, edistää tunneperäistä terveyttä ja positiivista käyttäytymistä sekä tuo hyvinvointia kaikille, jotka opiskelevat ja työskentelevät koulussa.
Tunneälykkyyden kehittäminen on tärkeää ei vain yksilön nykyisen elämänlaadun, vaan myös hänen tulevaisuuden menestyksensä ja onnensa kannalta. Mitä aikaisemmin henkilö saa koulutusta tunneälykkyydessä, sitä parempia tuloksia hän saavuttaa ammatillisessa ja henkilökohtaisessa elämässään. Sekä lapset että aikuiset voivat kehittää tunneälykkyyttään. Psykologi V. Mačiulienė antaa seuraavat päivittäiset vinkit:
- Seuraa tunteitasi. Pysähdy aika ajoin, hengitä syvään, puhalla ulos ja kysy itseltäsi, miltä nyt tuntuu. Huomaa, miten nämä tunteet liittyvät kehosi reaktioihin, mitä ne muistuttavat sinulle. Mitä enemmän harjoittelet tätä, sitä nopeammin siitä tulee sinulle luonnollinen toiminta. Tällä tavalla kehität tietoisuutta tunteistasi.
- Jaa miellyttäviä ja epämiellyttäviä tunteita luotettavien ihmisten kanssa. Ihmiset, jotka tekevät näin, ovat kestävämpiä ja todennäköisemmin heillä on tyydyttäviä ihmissuhteita.
- Kiinnitä huomiota pieniin miellyttäviin hetkiin. Kirjoita joka päivä ylös ainakin kolme miellyttävää asiaa, jotka koit. Niiden ei tarvitse olla suuria, harvinaisia tai upeita; ne voivat olla hyvin yksinkertaisia päivittäisiä havaintoja, kuten kaunis auringonlasku tai kuppi hyvää kahvia. Tämä auttaa sinua kokemaan enemmän positiivisia tunteita ja olemaan onnellisempi.
- Muistuta itseäsi vahvuuksistasi. Mieti joka päivä muutama minuutti asioita, joista pidät itsessäsi.
- Opettele kuuntelemaan. Kun puhut ihmisille, jotka ovat sinulle tärkeitä, yritä ottaa etäisyyttä itseesi ja kuulla todella, mitä toinen henkilö sanoo. On miellyttävämpää kommunikoida niiden ihmisten kanssa, jotka osaavat kuunnella ja kuulla.
- Pysy aitona. Meillä on usein käsitys, että toiset ovat onnellisempia. Nämä ajatukset ovat usein väärinkäsityksiämme muiden elämistä. Itsesi vertailu muihin ei koskaan tee sinua onnelliseksi, koska jokaisen elämä on erilainen. Älä mittaa omaa onnellisuuttasi muiden onnellisuuden mukaan, pysy aitona.
Lähteet
- D. Howe (2008) The emotionally intelligent social worker. Palgrave Macmillan
- Liubertienė I., Kuneckienė R., Zabulytė Kupriūnienė J. (2015) Socialinių emocinių kompetencijų lavinimas ugdymo įstaigose (Developing social-emotional competences in educational institutions). // Socialinė sveikata. Nr. 4(4). Internet access: http://www.socialinisdarbas.lt/socialhealth
- Mačiulienė V., Emocinio intelekto svarba kasdieniniame gyvenime (The importance of emotional intelligence in everyday life). Internet access: https://psichika.eu/blog/emocinio-intelekto-svarba-kasdieniniame-gyvenime/
- Židžiūnienė A. Emocinis intelektas – neatsiejama visaverčio gyvenimo dalis (Emotional intelligence – an integral part of a fulfilling life). Internet access: https://www.bernardinai.lt/emocinis-intelektas-neatsiejama-visavercio-gyvenimo-dalis/