Oppimisvajeeseen puuttuminen: Tutoroinnin rooli ja pedagogisen koulutuksen tarve Euroopassa

Ei ole mikään salaisuus, että koronaviruspandemialla on ollut negatiivinen vaikutus koulutukseen kaikkialla Euroopassa. Joissakin maissa vaikutus on ollut suurempi kuin toisissa riippuen eri muuttujista. Esimerkiksi mitä kauemmin koulut pysyivät suljettuina, sitä suuremmat olivat negatiiviset vaikutukset oppimiseen. Alemmista sosioekonomisista taustoista tulevien oppimisvaje oli suurempi kuin korkeammista sosioekonomisista taustoista tulevien (Patrinos et al., 2022).

Tämän koulutuksen kielteisen suuntauksen kääntämiseksi Euroopan komissio esitti koronaviruspandemian oppimisvajeita käsittelevässä raportissaan erilaisia poliittisia suosituksia. Eräs näistä on tutorohjelmien toteuttaminen kouluissa oppimisen aukkojen paikkaamiseksi (De Witte, K. et al, 2023).

Tutorointi oli laajalle levinnyt käytäntö Euroopan maissa jo kauan ennen koronapandemiaa. Mutta millaista on olla tutorina Euroopassa? Onko tutorilla ammatissaan tarvittavat pedagogiset taidot? Haluavatko he hankkia lisää osaamista ja valmiuksia?

Vastataksemme näihin kysymyksiin ja ymmärtääksemme tutorin haasteita paremmin, loimme MOOC for Tutors -projektimme puitteissa kyselyn, jonka jaoimme kumppaneidemme kesken viidessä eri maassa: Belgiassa, Saksassa, Suomessa, Liettuassa ja Italiassa. Keräsimme noin 60 vastausta ja analysoimme nyt mielenkiintoisimpia tuloksia.

Ensimmäinen yhteinen tulos kaikille viidelle maalle Suomea lukuun ottamatta on, että tutorointi (suomalaisessa kontekstissa oppilaiden ohjaaminen) ei ole haastateltujen ammattilaisten päätyö (Belgia 71,4 %, Saksa 83,3 %, Suomi 15,8 %, Liettua 50 %. Italia 62,5 %). Suurin osa haastatelluista, jotka tekevät tutorointia kakkostyönä, on kuitenkin mukana koulutusalalla, koska he ovat alan opettajia tai projektipäälliköitä.

Pedagogisten taitojen osalta tulokset ovat monipuolisia. Belgiassa, Saksassa, Suomessa ja Liettuassa suurin osa haastatelluista ammattilaisista on hankkinut pedagogiset taidot yliopistossa tai koulutusten kautta. Sen sijaan Italiassa suurin osa haastatelluista ei hankkinut pedagogisia taitoja koulutuksensa aikana.

Tulokset kuitenkin muuttuvat, kun on kyse tutorkursseista. Kaiken kaikkiaan suurin osa haastattelemistamme ammattilaisista ei ole koskaan osallistunut tietyille kursseille tullakseen tutoriksi (Belgia 43 %, Saksa 67 %, Suomella ei tuloksia tähän kyselyyn, Liettua 75 %, Italia 100 %).

Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, positiivinen lopputulos on, että suurin osa haastatelluista tutoreista olisi kiinnostuneita osallistumaan kursseille, joissa käsitellään tutoriksi ryhtymistä ja pedagogisten taitojen hankkimista ammatillisen osaamisen parantamiseksi.

.

Tutoroinnista on tullut yleinen ratkaisukeino uusissa esiin nousevissa oppimisvaikeuksissa, jotka ovat seurausta koulujen sulkemisesta koronapandemian aikana (Horvth, A. et al, 2022). Siksi on tärkeää, että tutoreilla on tarvittavat työkalut oppilaiden koulutuksen aukkojen kaventamiseksi ja heidän auttamisekseen saavuttamaan oppimistavoitteensa. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi MOOC for tutors -projektin päätavoitteena on luoda innovatiivisia resursseja, jotka tarjoavat ammattilaisille olennaisia pedagogisia tietoja ja luovia taitoja, jotka auttavat heitä tukemaan parhaimmillaan opiskelijoiden oppimista.

Pysy kuulolla, niin saat tietää lisää projektistamme ja tulevista tapahtumista!

Lähteet

Patrinos, H.A., Vegas, E., & Carter-Rau, R. (2022). An Analysis of COVID-19 Student Learning Loss. (https://openknowledge.worldbank.org/server/api/core/bitstreams/2f5687e1-25a0-5d2d-9e41-29aa5d172ae0/content)

De Witte, K. and François, M. (2023). ‘Covid-19 learning deficits in Europe: analysis and practical recommendations’, EENEE Analytical report. doi: 10.2766/881143. (https://eenee.eu/wp-content/uploads/2023/03/AR04_EENEE_Final-report_EAC-with-identifiers-1.pdf)

European Education and Culture Executive Agency, Eurydice, Horváth, A., Motiejūnaitė-Schulmeister, A., Noorani, S., et al., Teaching and learning in schools in Europe during the COVID-19 pandemic : 2020/2021, Publications Office of the European Union, 2022, https://data.europa.eu/doi/10.2797/1056

Scroll to Top