Kriittisen ja luovan ajattelun kehittäminen

Tutkimustuloksia

Vuoden 2022 kansainvälisen PISA -tutkimuksen tulokset osoittavat, että opiskelijoiden taitotaso lukemisessa,  matematiikassa ja luonnontieteissä eivät ole riittävän korkeita. Oppilaat, jotka saavuttavat korkeimmat tasot matematiikassa, luonnontieteissä ja lukemisessa (taso 5 tai 6), voivat suorittaa monimutkaista matemaattista mallintamista, valita sopivia ongelmanratkaisustrategioita, vertailla ja arvioida näitä strategioita sekä ymmärtää pitkiä tekstejä. He pystyvät erottamaan tosiasiat mielipiteistä käyttämällä sisällön tai tietolähteen piilotettuja vihjeitä, ja soveltamaan kertyneitä luonnontieteiden tietoja luovasti ja itsenäisesti monenlaisissa tilanteissa, myös tuntemattomissa. OECD:n tutkimustietojen mukaan tasolle 5 tai sen yläpuolelle yltävien oppilaiden osuus on 9 % matematiikan lukutaidossa, 7 % luonnontieteissä ja 7 % lukemisessa.

Mitä oppimisessa menestyminen tarkoittaa yksittäisille oppijoille?

Jokaisen oppijan menestys perustuu oletukseen, että oppimisen on johdettava myönteisiin tuloksiin – ei pelkästään luokkahuoneessa, vaan myös sen ulkopuolella. Nykymaailmassa menestys riippuu kyvystä löytää, tiivistää ja viestiä tietoa; kyvystä toimia monimutkaisissa ongelmissa; ja kyvystä saavuttaa halutut tulokset käyttämällä nykyaikaisia teknologioita ja ajantasaisia menetelmiä. On tärkeää, että opettajat ja ohjaajat oppivat yhdessä opiskelijoidensa kanssa ja auttavat heitä oppimaan rohkaisten heitä olemaan itsenäisiä parhaan ratkaisun löytämisessä, uusien tietojen löytämisessä ja tiedon analysoinnissa. Opiskelijoiden täytyy pystyä soveltamaan oppimiaan asioita ja tieteessä löytämiään asioita uusiin konteksteihin tai ongelmatilanteisiin. Siksi on erityisen tärkeää, että opettajat ja ohjaajat auttavat oppilaitaan kehittämään kriittisen ja luovan ajattelun taitoja sekä mielikuvitusta.

Opettajien ja ohjaajien rooli

Opettajat käyttävät yleensä perinteisiä menetelmiä (selittäminen, kyseleminen, havainnollistaminen, lukeminen, kirjoittaminen ja oppitunnit), joissa suurin osa oppitunnin ajasta käytetään opettajan antamiin selkeisiin ja ymmärrettäviin selityksiin, ja vain vähän aikaa omistetaan opiskelijoita osallistavien toimintojen järjestämiseen. Tämän osoittavat Kansallisen kouluarviointiviraston tekemän kouluraporttien sisältöanalyysin tulokset. Tulokset osoittavat, että luokkahuonetyöskentely on edelleen hyvin usein opettajajohtoista ja perustuu opetukselliseen paradigmaan. Kerättyjen tietojen tehokas käyttö puuttuu, ja kriittisen ja luovan ajattelun kehittämiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Yhteiskuntiemme muutosten myötä on välttämätöntä auttaa opiskelijoita kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että mikään muu ominaisuus ei ole selkeämmin yhteydessä opiskelijoiden saavutuksiin ja edistymiseen kuin opettajien ja ohjaajien korkea pätevyys. Siksi on asianmukaista investoida opettajien ja ohjaajien ammatilliseen kehitykseen ja parantaa heidän pätevyyttään käyttää innovatiivisia menetelmiä, sillä tällaisia menetelmiä tarvitaan nykyaikaisessa koulutuksessa oppilaiden sitouttamiseksi ja heidän oppimistulostensa parantamiseksi.

Lähteet

  1. EBPO PISA 2022 Tyrimo šalies rezultatų apžvalga (OECD PISA 2022 Country Scoreboard). Online access: https://www.nsa.smm.lt/wp-content/uploads/2023/12/PISA-2022_salies-apzvalga_Country-note1.pdf
  2. Mokyklos savęs vertinimo instrumentai ir jų naudojimo rekomendacijos (School self-assessment instruments and recommendations for their use). Kaunas, NMVA 2010.
  3. Kodėl svarbu ugdyti kritinį mąstymą? (Why is it important to develop critical thinking?) Vilniaus universiteto Tarptautinių santylių ir politikos mokslų institutas, 2022. Online access: https://www.tspmi.vu.lt/naujienos/kodel-svarbu-ugdyti-kritini-mastyma/
  4. Silienė N. Kritinis mąstymas ir jo svarba. Privalumai, lavinimas ir metodai (Critical thinking and its significance. Advantages, methods for its development). Žmogaus institutas, 2021
  5. Gudžinskienė V. Kritinio mąstymo įvairios interpretacijos ir jų analizė (Different interpretations on critical thinking and their analysis). VPU, 2006.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top