Opiskelijoiden oppimisen kannalta yksi keskeisimmistä tekijöistä on motivaatio. Motivaation käsite on varsin laaja ja abstrakti, ja se määritelläänkin monin eri tavoin. Erään määritelmän mukaan motivaatio esitetään prosessina, joka kannustaa käyttäytymistä, toimintaa ja aktiivisuutta, ja se johtuu erilaisista motiiveista (1993, 176–177). Motivaatio liittyy hyvin läheisesti luokkatoimintaan osallistumiseen. Dörnyei’n (2020) mukaan osallistuminen on seurausta motivaatiosta, kun taas Esra ja Sevilen (2021) määrittelevät motivaation käsitteen haluksi osallistua opiskeluprosessiin.
Tutkijat erottavat kaksi opiskelumotivaation tyyppiä: sisäisen motivaation ja ulkoisen motivaation.
• Sisäinen motivaatio tulee opiskelijasta sisältä päin. Tällöin opiskelijoiden käyttäytymisessä on nähtävissä tarvetta ymmärtää, saada lisätietoa ja tutkia. Sisäinen motivaatio on selvästi nähtävissä varhaislapsuudessa, jolloin jopa 75% koko tiedonhankintaprosessista tapahtuu vahvan sisäisen motivaation vuoksi. Tässä elämänvaiheessa lapset haluavat innokkaasti saada uusia kokemuksia, tutkia ja kokeilla aktiivisesti asioita, joita he eivät vielä tunne.
• Ulkoinen motivaatio on luonteeltaan ohjattua muiden ihmisten ja heidän välisten suhteiden motiiveihin perustuvaa. Ulkoinen motivaatio näyttelee vahvaa roolia muodollisessa koulutuksessa (Šileikytė, 2021).
Tutkijat ovat selvittäneet, miten opiskelijoiden motivaatio voi muuttua ympäristöstä riippuen (Özhan ja Kocadere, 2020). Dörnyei (2020) toteaa, että luokkahuoneen mikroilmastolla ja kunnioittavilla suhteilla luokkatovereiden kesken on positiivinen ja suotuisa vaikutus opiskelumotivaatioon. Opettajan ja ohjaajan rooli luokkahuoneen ilmapiirin muokkaamisessa on myös erittäin tärkeä. Tätä tukevat myös muut tutkijat (Franchuk ja Prydacha, 2021), jotka väittävät, että opettajat tai ohjaajat, jotka panostavat suotuisan luokkahuoneen mikroilmaston luomiseen ja edistävät yhteistyötä opiskelijoidensa keskuudessa, todennäköisemmin luovat edellytykset yksittäisten opiskelijoiden vahvuuksien kukoistamiselle ja kannustavat heitä osallistumaan luoviin toimintoihin.
Neljä tekijää, jotka voivat lisätä lapsen halua oppia:
- Oppimisympäristön viihtyisyys
- Työskentelykyky (lapsi ei väsy ja jaksaa työskennellä pitkäjänteisesti)
- Onnistumisen ja yhteistyön ilo
- Lapsen uteliaisuuden tunne (tyytyväisyys uuden oppimiseen ja motivoivaan opiskelutapaan)
Opiskelumotivaation heikkenemiseen vaikuttavat tekijät:
- Säännölliset epäonnistumiset
- Riittämätön arviointi opettajalta tai ohjaajalta
- Ei saa arvostusta tai positiivista huomiota
- Hitaasti etenevän ja epäkiinnostavan opetuksen kuunteleminen opettajan tai ohjaajan kertomana
- Liian vaikeat tai helpot tehtävät
- Ei saa palautetta edistymisestä
- Opitaan uusia asioita liian hitaasti tai liian nopeasti
- Oppiminen tapahtuu epämiellyttävässä ympäristössä (heikko valaistus, lämmitys tai akustiikka jne.)
Tiedon esittäminen tai oppisisällön esittely leikkisällä tavalla (Wong, 2020) ja kohdennettu digitaalisten työkalujen käyttö voi rohkaista opiskelijoita oppimaan ja edistää heidän opiskelumotivaatiotaan (Lee ym., 2021). Siksi on tärkeää huomioida sekä sisäiset että ulkoiset tekijät, jotka edistävät opiskelumotivaatiota. Kun opiskelijat ovat todella motivoituneita oppimaan, heillä on tapana osallistua aktiivisesti oppimisprosessiin.
Lähteet:
1. Dörnyei, Z. (2020). Innovations and challenges in language learning motivation. Routledge. Prieiga per internetą: https://www.routledge.com/Innovations-and-Challenges-in-LanguageLearning-Motivation/Dornyei/p/book/9781138599161.
2. Esra, M. E. Ş. E., & Sevilen, Ç. (2021). Factors influencing EFL students’ motivation in online learning: A qualitative case study. Journal of Educational Technology and Online Learning, 4(1), 11-22.
3. Franchuk, N. P., & Prydacha, T. V. (2021, March). Organization and conduct of classes in educational institutions during distance learning. In Journal of Physics: Conference Series, 1840(1). IOP Publishing.
4. Lee, K. (2021). Openness and innovation in online higher education: A historical review of the two discourses. Open Learning: The Journal of Open, Distance and eLearning, 36(2), 112-132.
5. Özhan, Ş. Ç., & Kocadere, S. A. (2020). The effects of flow, emotional engagement, and motivation on success in a gamified online learning environment. Journal of Educational Computing Research, 57(8), 2006-2031.
6. Psichologijos žodynas. (1993). Vilnius.
7. Šileikytė, D. (2021). STEAM ugdymas: Lietuvos situacija ir mokykloms siūlomi projektai. Švietimo naujienos. Prieiga per internetą: https://www.svietimonaujienos.lt/steam-ugdymas-lietuvos-situacija-ir-mokykloms-siulomi-projektai/
8. Wong, R. (2020). When no one can go to school: does online learning meet students’ basic learning needs? Interactive learning environments, 1–17.