{"id":1032,"date":"2023-10-13T09:34:01","date_gmt":"2023-10-13T09:34:01","guid":{"rendered":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/?p=1032"},"modified":"2023-10-13T09:34:01","modified_gmt":"2023-10-13T09:34:01","slug":"positiivinen-kasvatus-opettajan-tyon-lahtokohtana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/?p=1032&lang=fi","title":{"rendered":"POSITIIVINEN KASVATUS OPETTAJAN TY\u00d6N L\u00c4HT\u00d6KOHTANA\u00a0"},"content":{"rendered":"\n<p>Oletko saanut lapsen kiinni hyv\u00e4n tekemisest\u00e4? Oletko puhunut kollegastasi hyv\u00e4\u00e4 sel\u00e4n takana? Milloin ja miksi onnistuit luomaan positiivisen, innostavan ja kukoistavan ilmapiirin oppimistilanteeseen? Olet ehk\u00e4 toiminut positiivisen psykologian keinoja hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n<p>Positiivinen kasvatus perustuu positiiviseen psykologiaan. Positiivinen psykologia tutkii sit\u00e4, mik\u00e4 saa ihmiset ja yhteis\u00f6t voimaan hyvin ja kukoistamaan. Se on keskittymist\u00e4 ihmisen vahvuuksiin, voimavaroihin, mahdollisuuksiin, onnistumisiin ja kykyihin virheiden ja ongelmien sijaan. Positiivisen psykologian kantais\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhdysvaltalaisprofessori Martin Seligmania, jonka PERMA +V -hyvinvointiteoria on er\u00e4s merkitt\u00e4vimmist\u00e4 psykologisista teorioista 2000 -luvulla.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Positiivinen pedagogiikka on l\u00e4hestymistapa opetukseen ja kasvatukseen, jossa keski\u00f6ss\u00e4 ovat lapsen voimavarat, vahvuudet ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sen tavoitteena on luoda innostava oppimisymp\u00e4rist\u00f6, jossa oppilaat voivat kukoistaa ja saavuttaa parhaan potentiaalinsa. Positiivinen pedagogiikka perustuu ajatukseen, ett\u00e4 positiiviset kokemukset ja vahvuuksien korostaminen edist\u00e4v\u00e4t oppimista ja motivaatiota.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Positiivisen kasvatuksen ydinajatuksena on vahvuudet ja kannustaminen. Se on l\u00e4hestymistapa, joka pyrkii tukemaan lapsen kokonaisvaltaista kehityst\u00e4 lempe\u00e4n ja rakentavan vuorovaikutuksen avulla. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa korostaa lapsen itsetunnon vahvistamista, tunteiden hallintaa sek\u00e4 yhteisty\u00f6taitojen oppimista. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 positiivisen kasvatuksen periaatteiden integroiminen opetukseen tuo pitk\u00e4aikaisia hy\u00f6tyj\u00e4 sek\u00e4 lapsille ett\u00e4 laajemminkin yhteiskuntaan lasten oppiessa paremmin sosiaalisia taitoja.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Positiivisessa pedagogiikassa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana on <strong>vahvuuksien <\/strong>l\u00f6yt\u00e4minen jokaisesta lapsesta ja niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen opetuksessa ja kasvatuksessa. Luoteenvahvuuksien hy\u00f6dynt\u00e4minen tukee lasten ja nuorten itseluottamusta ja positiivista min\u00e4kuvaa. Parkin ja Petersonin (2006) VIA (Values in Action) -mittariston mukaan luonteenvahvuudet voidaan jaotella kuuteen hyveeseen ja 24 luonteenvahvuuteen, joita voi hyvin tarkastella my\u00f6s oppilaiden kanssa. Vahvuuksien huomioiminen edist\u00e4\u00e4 oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sek\u00e4 koko yhteis\u00f6n vahvistumista ja niit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opetuksen tukena lukuisilla eri tavoilla.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Psykologi Lawrence J. Cohen on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 melkein kaikki lapsen ei-toivottu k\u00e4ytt\u00e4ytyminen liittyy yhteydett\u00f6myyteen. Positiivisen pedagogiikan mukaan opetuksen ja kasvatuksen toinen t\u00e4rke\u00e4 asia on <strong>hyv\u00e4n yhteyden luominen<\/strong> lapsen ja aikuisen v\u00e4lille. Hyv\u00e4 kasvattaja panostaa yhteyteen, joka tarkoittaa lapsen tarpeisiin vastaamista, lapsen aktiivista kuuntelua, kunnioittamista, l\u00e4sn\u00e4oloa ja hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Vahva positiivinen yhteys v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ei-toivottua k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Cohen kehitteli termin emotional cup selvent\u00e4\u00e4kseen tunteiden vaikutusta oppimiseen. Sen mukaan emotional cup tyhjenee p\u00e4iv\u00e4n aikana yhteydett\u00f6myydest\u00e4, vastoink\u00e4ymisist\u00e4, hankalista tunteista tai v\u00e4symyksest\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n se tyhjenee, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti lapsi k\u00e4ytt\u00e4ytyy ei-toivotulla tavalla. Opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on siten kannustamisella ja l\u00e4sn\u00e4ololla palauttaa yhteytt\u00e4, jolloin oppiminen mahdollistuu paremmin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image aligncenter size-full\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"729\" height=\"628\" src=\"https:\/\/mooc4tutors.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/image-6.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1033\" srcset=\"https:\/\/mooc4tutors.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/image-6.png 729w, https:\/\/mooc4tutors.eu\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/image-6-300x258.png 300w\" sizes=\"(max-width: 729px) 100vw, 729px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Yhteyden lis\u00e4ksi toinen t\u00e4rke\u00e4 elementti positiivisessa kasvatuksessa on ennakointi. <strong>Ennakoiva kasvatus<\/strong> on proaktiivista eik\u00e4 reaktiivista. Kun asioista kerrotaan etuk\u00e4teen, autetaan lasta varautumaan tulevaan, jolloin v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n ongelmia, joita aiheutuu kontaktin tai tiedon puutteesta. Proaktiivisessa toiminnassa ongelmiin puututaan ajoissa ja mietit\u00e4\u00e4n etuk\u00e4teen, miten v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n mahdollisia konfliktitilanteita ja mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, jos konflikti kuitenkin tulee.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Er\u00e4s positiivisen pedagogiikan kulmakivi on <strong>empaattinen johtajuus ja positiiviset rajat<\/strong>. Lasten tarpeet ja toiveet ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja lapsella on oikeus kertoa omat mielipiteens\u00e4, ilmaista tunteensa ja tulla kuulluksi. Viime k\u00e4dess\u00e4 aikuinen kuitenkin tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja on vastuussa tilanteesta. Loputtomat valinnanmahdollisuudet, rajattomuus ja liiallinen neuvottelu saattavat stressata lasta ja aiheuttaa turvatonta oloa. Kasvattajan on toimittava vastuullisesti ja empaattisesti johtajana.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavassa tarkastellaan positiivisen kasvatuksen periaatteiden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 opetuksessa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Empatia ja kannustus<\/strong>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>&nbsp;Opiskelu voi olla haastavaa, ja oppilaat kohtaavat erilaisia vaikeuksia matkallaan. Opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osoittaa empatiaa ja ymm\u00e4rt\u00e4myst\u00e4 oppilaiden tarpeita kohtaan. Kun opettaja kannustaa oppilaita pyrkim\u00e4\u00e4n parhaaseensa ja huomaa heid\u00e4n saavutuksensa, se luo positiivisen ja motivoivan ilmapiirin oppimiseen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>&nbsp;<strong>Positiivinen vahvistaminen<\/strong>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4rke\u00e4 osa positiivista pedagogiikkaa on my\u00f6s oppilaiden osallisuuden edist\u00e4minen. Oppilaat ovat aktiivisesti mukana omien oppimistavoitteidensa asettamisessa ja seuraamisessa. Opettaja voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 positiivista vahvistamista edist\u00e4\u00e4kseen toivottavaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 luokassa. Kiitt\u00e4minen, kannustaminen ja palkitseminen hyv\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ovat tehokkaita tapoja kannustaa oppilaita. T\u00e4m\u00e4 motivoi oppilaita oppimaan ja edesauttaa tavoitteiden saavuttamista.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>&nbsp;<strong>Ratkaisukeskeisyys<\/strong>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Positiivinen kasvatus keskittyy ratkaisukeskeisyyteen. Virheisiin ei j\u00e4\u00e4d\u00e4 kiinni, vaan pyrit\u00e4\u00e4n kohti tavoitteita. Oppilaita ei rangaista virheist\u00e4, vaan opettaja voi auttaa heit\u00e4 tunnistamaan ongelmien juuret ja etsim\u00e4\u00e4n rakentavia ratkaisuja.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Itsetunnon vahvistaminen<\/strong>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Opettajalla on mahdollisuus vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti oppilaiden itsetuntoon. Kannustamalla oppilaita kokeilemaan uusia asioita, tarjoamalla tukea ja huomioimalla oppilaan vahvuuksia, opettaja voi auttaa oppilaita rakentamaan positiivista min\u00e4kuvaa ja itseluottamusta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Avoimen kommunikaation edist\u00e4minen<\/strong>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Avoin kommunikaatio luokkahuoneessa edist\u00e4\u00e4 oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Opettajan tulisi kannustaa oppilaita ilmaisemaan mielipiteens\u00e4 ja kysym\u00e4\u00e4n kysymyksi\u00e4. Samalla opettaja voi toimia esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten vuoropuhelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kunnioittavasti.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Rajojen asettaminen taito<\/strong>&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Opettaja on vastuussa luokkahuoneen j\u00e4rjestyksest\u00e4 ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6n turvallisuudesta. T\u00e4m\u00e4 vaatii selkeiden s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ja rajojen asettamista. Kuitenkin n\u00e4iden rajojen tulisi olla kohtuullisia ja perusteltuja, ja niit\u00e4 tulisi selitt\u00e4\u00e4 oppilaille, jotta he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t niiden merkityksen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Positiivinen pedagogiikka voi parantaa oppilaiden oppimismotivaatiota, koulumenestyst\u00e4 ja hyvinvointia. Se auttaa oppilaita kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itseluottamusta, ongelmanratkaisutaitoja ja sosiaalisia taitoja, jotka ovat tarpeen menestyksekk\u00e4\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.\u202f Positiivinen pedagogiikka ohjaa kasvatusta kohti voimavarojen korostamista, yhteisty\u00f6t\u00e4 ja kannustavaa ilmapiiri\u00e4, jolloin oppilaiden on helpompi saavuttaa omat tavoitteensa ja nauttia oppimisesta.\u202f Kokonaisuudessaan positiivisen pedagogiikan tietoinen k\u00e4ytt\u00e4minen opetusty\u00f6ss\u00e4 rakentaa positiivista asennetta oppimiseen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n yleisesti. \u202f&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:\u00a0<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Avola, P and Pentik\u00e4inen, V. (2022). Kukoistava kasvatus: positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen k\u00e4sikirja, BEEhappy Publishing\u00a0<br>M\u00e4kinen, K. (2021, August 26). Positive pedagogy enhances wellbeing in general upper secondary schools. Retrieved August 28, 2023 from <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.helsinki.fi\/en\/news\/education\/positive-pedagogy-enhances-wellbeing-general-upper-secondary-schools\" target=\"_blank\">Positive pedagogy enhances wellbeing in general upper secondary schools | University of Helsinki,<\/a> University of Helsinki\u00a0<br>Peterson, C., Park, N., &amp; Seligman, M. E. P. (2006). Greater strengths of character and recovery from illness. The Journal of Positive Psychology\u00a0<br>Seligman, M.E.P. (2004). Authentic Happiness: Using the new positive psychology to realize Your potential for lasting fulfillment. University of Pennsylvania\u00a0<br>Seligman, M.E.P. (2012). Flourish: A visionary new understanding of happiness and well-being. University of Pennsylvania\u00a0<br>Trogen, T. (2020). Positiivinen kasvatus. PS-kustannus\u00a0<br>Uusitalo, L. (2023). Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus\u00a0<br>Vuorinen, K. (2023) Positive pedagogy brings out the potential in all of us. Retreved August 28, 2023 from <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/kaisavuorinen.com\/positive-pedagogy\/?lang=en\" target=\"_blank\">Positive pedagogy &#8211; kaisavuorinen.com<\/a>\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Oletko saanut lapsen kiinni hyv\u00e4n tekemisest\u00e4? Oletko puhunut kollegastasi hyv\u00e4\u00e4 sel\u00e4n takana? Milloin ja miksi onnistuit luomaan positiivisen, innostavan ja kukoistavan ilmapiirin oppimistilanteeseen? Olet ehk\u00e4 toiminut positiivisen psykologian keinoja hy\u00f6dynt\u00e4en. Positiivinen kasvatus perustuu positiiviseen psykologiaan. Positiivinen psykologia tutkii sit\u00e4, mik\u00e4 saa ihmiset ja yhteis\u00f6t voimaan hyvin ja kukoistamaan. Se on keskittymist\u00e4 ihmisen vahvuuksiin, voimavaroihin, mahdollisuuksiin, &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/mooc4tutors.eu\/?p=1032&#038;lang=fi\"> <span class=\"screen-reader-text\">POSITIIVINEN KASVATUS OPETTAJAN TY\u00d6N L\u00c4HT\u00d6KOHTANA\u00a0<\/span> Read More &raquo;<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1019,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","footnotes":""},"categories":[14],"tags":[],"class_list":["post-1032","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized-fi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1032","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1032"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1032\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1034,"href":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1032\/revisions\/1034"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1019"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1032"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1032"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mooc4tutors.eu\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1032"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}